Bulus e Siila Nder Gariiri Tasaloonika

1 Nde Bulus e Siila tokki laawol tokkungol nder gariije Ampibolis e Afolooniya, sey ɓe ngari Tasaloonika. Gariiri ndin e woodi suudu do’aare Yahuudanko’en.

2 Sey Bulus natti nder suudu do’aare ndun non no o woowi waɗuki. O waɗi yontooje tati Nyalnde Siwtaare fuu e mo natta suudu do’aare ndun e mo medda e maɓɓe dow Deftere Ceniinde.

3 E mo famtinaɓe e mo tabbitinanaɓe nder Deftere Ceniinde wi’uki doole Almasiihu torree, nden o ummoo daga mayde. O wi’iɓe, “Yeesu o’o mo nga’ajinanaymi’on habaru maako, kanko woni Almasiihu.”

4 Woɓɓe nder Yahuudanko’en njaɓika, ɓe tokki Bulus e Siila, kamɓe e yimɓe naa’ Yahuudanko’en ɗuɗɓe kulooɓe Allah, hawti e rewɓe ɗuɗɓe gooduɓe mangu.

5 Ammaa woɓɓe Yahuudanko’en ɓe koolaaki Yeesu nani lawliiru Bulus e Siila. Sey ɓe kawriti sukaho meereho, ngiilotooko nder luumo. Ɓe umminani fuu yimɓe gariiri ndin hakkiilo. Ɓe natti wuro Jaason, e ɓe ɗaɓɓita Bulus e Siila ngam ɓe njaaraɓe yeeso yimɓe.

6 Nde ɓe keɓtaayi Bulus e Siila, ɓe ndasoyi Jaason e woɓɓe tokkuɓe Yeesu, ɓe ngaddiɓe yeeso mawɓe gariiri, e ɓe mbi’a e sembe, “Raa yimɓe kaɗooɓe jonde jam koo toye, raa ɓe ngarii haa ɗo’o.

7 Jaason boo jippiniiɓe nder wuro muuɗum! Ɓe fuu ɓe tokkataa ko Kaysar laamiiɗo wi’i, e ɓe mbi’a e woodi goɗɗo laamiiɗo bi’eteeɗo Yeesu.”

8 Nde yimɓe gariiri ndin e mawɓe maɓɓe nani non, hakkiilo maɓɓe ummii.

9 Mawɓe ɓen ngaɗi Jaason e ɓe o nangidaa njoɓi ceede, nden ɓe njoofiɓe.

Bulus Nder Gariiri Biiriya

10 Nde jemma waɗi, tokkuɓe Yeesu ngaɗi Bulus e Siila njaha gariiri Biiriya. Nde ɓe njottii gariiri ndin, ɓe njahi suudu do’aare Yahuudanko’en.

11 Yimɓe gariiri Biiriya ɓurii yimɓe Tasaloonika ngikku boɗɗum ngam ɓe njaɓii habaru ɗum Bulus waddaniɓe e juuɗe ɗiɗi. E ɓe lincita Deftere Ceniinde koo ndeye nyalnde, ngam ɓe ngi’a koo ko Bulus ekkitintaɓe ɗum goonga.

12 Yahuudanko’en ɗuɗɓe njaɓi Wolde Joomiraawo, haa e rewɓe Helenanko’en gooduɓe mangu e worɓe Helenanko’en ɗuɗɓe.

13 Nde Yahuudanko’en Tasaloonika nani Bulus wa’ajinii Wolde Allah nder gariiri Biiriya, ɓe njahi ton maa, ɓe ummini hakkiilo yimɓe.

14 Ɗon e ɗon tokkuɓe Yeesu ngaɗi Bulus huula fongo maayo, ammaa Siila e Timooti njooɗii nder gariiri ndin.

15 Ɗoftuɓe Bulus boo njaadi e maako nder komiwal haa gariiri Atina. Nde ɓe njottii ton, Bulus liloyiɓe ɓe mbi’a Siila e Timooti ngara to maako nder yawɗaare.

Bulus Nder Gariiri Atina

16 Carel ko Bulus e renti garol Siila e Timooti e gariiri Atina, ɓernde maako naawii naa’ seɗɗa nde o yi’i no gariiri ndin heewiri gunkiiji.

17 Ngam maajum e mo yeddootira e Yahuudanko’en e woɓɓe naa’ Yahuudanko’en kulooɓe Allah nder suudu do’aare. Ɗonmaa koo ndeye e mo waɗa non nder luumo e ɓe o hawri ɗon fuu.

18 Sey woɓɓe gooduɓe andal bi’eteeɓe Abikuuri’en e Sitooki’en meddi e maako. Woɓɓe maɓɓe e mbi’a, “Ɗume o’o mawninoowo hoore mo andaa koo ɗume yiɗi wi’uki?”

Woɓɓe mbi’i, “E min ngi’a bo o ga’ajinoowo habaru allaaji goɗɗe leyɗe.” Ɓe mbi’u non ngam e mo wa’ajina habaru Yeesu e ummaaki mayɓe.

19 Ngam non ɓe njaarimo yeeso mawɓe gariiri to wigeere bi’eteende Ƴolde Araasa, ɓe mbi’imo, “E min ngiɗi anduki ekkitinol kesol ngol ekkitintaa,

20 ngam a waddii fii ɗum min meeɗaayi nanuki. E min ngiɗi anduki ma’ana maajum.”

21 Yimɓe gariiri Atina e hoɓɓe jooɗiiɓe ɗon walaa ko ɓe ɓuri yiɗuki bo nanuki fii kesum ɓe meta dow maajum.

22 Sey Bulus darii yeeso mawɓe ɓen to Ƴolde Araasa, o wi’i, “Onon yimɓe Atina, mi yi’ii e koo ngole laawol on giɗuɓe tokkuki diina naa’ seɗɗa,

23 ngam nde ngiiliimi nder gariiri mooɗon, e mi raara bigeeje diina mooɗon haa mi yi’i sakkirde, ɗum windi dow mayre ‘Ngam Allah mo andaaka.’ Too, on ɗon mo mawninton nder ciya andal, kanko ngiɗumi andinki’on.

24 Allah Taguɗo duuniyaaru e ko woni nder mayru fuu, kanko woni Joomu dow e ley. O jooɗataako nder cuuɗi mahiraaɗi juuɗe.

25 Kanko o yiɗaa ballal neɗɗo. Walaa koo ɗume ko yimɓe mbaawata waɗankimo, ngam kanko hokkata yimɓe yonki e foofaango e koo ɗume.

26 Daga to neɗɗo go’oto Allah tagi leƴƴi fuu, o jooɗiniɗi nder duuniyaaru. O darni carel ngel ɓe ngaɗata keerol jonde maɓɓe fuu.

27 Allah waɗii ɗu’um ngam ɓe ɗaɓɓitamo ɗum gaɗotooɗum ɓe mbumbunta ɓe keɓamo, koo nde o woɗɗaa koo moye meeɗen.

28 Ngam goɗɗo wi’i,

‘Yonki meeɗen e yaadu meeɗen e jonde meeɗen ɗum fuu to maako ɗum ƴiwoyi.’

Non no woɓɓe gimooɓe mooɗon mbi’i,

‘Goonga enen maa, en lenyol maako.’

29 Too, nde en lenyol Allah, haanaayi kammooɗen e mo nandi e goɗɗum gaɗiraaɗum e jiinaari koo e ajurfaari koo e hayre cehaande, koo e ko neɗɗo waɗiri nyumo muuɗum.

30 Allah munyanii yimɓe ko ɓe ngonnoo nder ciya andal. Ammaa jooni, e mo wi’a yimɓe fuu koo toye ɓe tuuba,

31 ngam o siryake nyalnde nde o waɗanta duuniyaaru kiita nder goonga. O waɗay cuɓaaɗo maako waɗa kiita kan. O tabbitinaniiɗum yimɓe fuu nde o umminimo daga mayde.”

32 Nde ɓe nani Bulus e meta dow ummaaki mayɓe, woɓɓe njalimo, woɓɓe boo mbi’i, “E min ngiɗi ɓeydaa metankimin dow fii ɗu’um wonde nyalnde.”

33 Sey Bulus dilli aliɓe.

34 Ammaa woɓɓe njaɓi ko Bulus wi’i ɓe tokki Yeesu. Nder maɓɓe e woodi goɗɗo gonɗo nder kawtal Ƴolde Araasa bi’eteeɗo Diyoniisiyus, kanko e debbo bi’eteeɗo Damaaris, nden e woɓɓe.