Hanaaniya e Safiiratu

1 Ammaa e woodi goɗɗo bi’eteeɗo Hanaaniya e debbo maako Safiiratu. Kanko maa o soori ngesa maako.

2 O sendi ceede ɗen e andal debbo maako. O suuɗi goɗɗe o yaari koriiɗe o hokki lilaaɓe.

3 Biiturus wi’imo, “Hanaaniya, ngam ɗume aluɗaa Ceyɗan natti ɓernde maaɗa haa pewanɗaa Ruuhu Allah, cuuɗuɗaa goɗɗe ceede nder ceede ngesa kan?

4 Ko cooruɗaa ɗum, naa’ um ɗum maaɗa? Nde cooruɗaaɗum naa’ an jeyi ceede ɗen? Ko waɗi ngaɗuɗaa non? Naa’ yimɓe pewanɗaa, ammaa Allah pewanɗaa.”

5 Nde Hanaaniya nani boliiɗe ɗen, o yani o maayi. Kulol mangol nangi nanɓe habaru ɗum fuu.

6 Woɓɓe kaye’en ummii, taari ɓandu maako e gude, koccimo, mburtinimo yaasi, uwoyimo.

7 Gaɗa awaaji tati sey raa debbo maako wari nattoyi. O andaa ko waɗi.

8 Biiturus wi’imo, “Wi’am, ɗe’e ceede kanje tan cooruɗon ngesa mooɗon?”

O wi’i, “Ee, ɗum non min coorika.”

9 Nden Biiturus wi’imo, “Ngam ɗume kawtuɗon hoore ngam foonduki Ruuhu Joomiraawo? Raa, uwoyɓe gorko maaɗa ɗon ngara, jooni ɓe koccete an maa!”

10 Ɗon e ɗon kanko maa o yani haade koyɗe Biiturus, o maayi. Kaye’en ɓen natti tawi o mayɗo, ɓe koccimo ɓe mburtinimo, ɓe uwoyimo haade gorko maako.

11 Kulol mangol nangi kawtal tokkuɓe Yeesu e nanɓe habaru ɗum fuu.

Lilaaɓe Ngaɗii Alaamaaji Ɗuɗɗi Kayɗiniiɗi

12 Lilaaɓe ngaɗi alaamaaji e kuuɗe kayɗiniiɗe ɗuɗɗe nder yimɓe. Kooliiɓe Yeesu fuu e kawrita nder Rumpaaru Suleymaanu mawndu nder nyumo go’o.

13 Koo moye mo walaa nder kawtal maɓɓe e hula nattukiɓe, koo nde koo moye e hokkaɓe mangu naa’ seɗɗa.

14 Fuu e non koo ndeye yimɓe ɗuɗɓe, worɓe e rewɓe, e ɓeydoo nder tokkuɓe Yeesu,

15 haa ɗum warti yimɓe e koccoya nyawɓe, e ɓe mburtinoyaɓe dow ɗate, e ɓe pukkinaɓe dow leece e daage, ngam to Biiturus warii koo ɗowdi maako maa tan meema woɓɓe maɓɓe.

16 Yimɓe ɗuɗɓe daga ngarihoy piliikoy Urucaliima maa ngaddingaddini nyawɓe e gooduɓe ginni. Ɓe fuu boo ɓe njamɗitinaa.

Torruki Lilaaɓe

17 Nden Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina e wonduɓe e maako, waato Saadusanko’en, ɓe ummini lawliiru kallundu.

18 Ɓe nangi lilaaɓe, ɓe maɓɓiɓe nder suudu cural.

19 Ammaa nder jemmaare nden malaa’ikaajo Joomiraawo wari maɓɓitani lilaaɓe ɓen dammuɗe suudu cural ndun, wurtiniɓe, wi’iɓe,

20 “Njahee ndaree nder Wuro Ceniingo, kokkon koo moye habaru yonki kesum.”

21 Nde ɓe nani non, ɓe nattoyi nder Wuro Ceniingo subaka, ɗon e ɗon ɓe puɗɗi ekkitinki.

Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina e wonduɓe e maako noddi Kawtal Mawɓe e ardiiɓe Yahuudanko’en fuu. Ɓe mbi’i ɗum wurtinoya lilaaɓe ɓen daga nder suudu cural, ɓe ngaddee.

22 Ammaa nde taadiiɓe njahi, ɓe tawaayi lilaaɓe ɓen nder suudu ndun. Sey ɓe co”ii, ɓe mbi’i mawɓe ɓen,

23 “Min tawii suudu cural ndun e maɓɓii, taadiiɓe e ndarii e ndeena dammuɗe ɗen, ammaa nde min maɓɓiti, min tawaayi koo go’oto nder maɓɓe!”

24 Nde mawɗo taadiiɓe Wuro Ceniingo e mawɓe ardiiɓe diina nani non, ɗum wanniiɓe, ɓe andaa no fii ɗum wartata.

25 Sey goɗɗo wari, wi’iɓe, “Yimɓe ɓe maɓɓuɗon nder suudu cural e ɓe ton nder Wuro Ceniingo e ɓe nga’ajinana yimɓe!”

26 Nden mawɗo taadiiɓe on yaadi e taadiiɓe, ɓe ngaddi lilaaɓe ɓen. Ammaa ɓe ngaddiraayiɓe e sembe, ngam e ɓe kula to yimɓe kuborooɓe e kaaƴe.

27 Nde ɓe ngaddiɓe, ɓe ndarniɓe yeeso Kawtal Mawɓe. Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina ƴamtiɓe,

28 wi’i, “Min kaɗii’on ekkitinki dow inde Yeesu, ammaa on cankitii wa’aju mooɗon nder Urucaliima fuu. Kadimaa on ngiɗi yowankimin hakke ƴiiƴam warukimo.”

29 Biiturus e lilaaɓe nootii, mbi’i, “Doole min tokka ko Allah wi’i, naa’ ko yimɓe mbi’i.

30 Allah mo maama’en meeɗen umminii Yeesu daga mayde, gaɗa on mbariimo dow gaafaangal.

31 Allah hokkiimo mangu, jo”iniimo e jungo muuɗum nyaamo, wartiriimo laamiiɗo e kisnoowo, ngam yimɓe Israa’iila tuuba, ɓe keɓa yaafaneeki hakke maɓɓe.

32 Minon ngoni ceydiiɓe fii ɗu’um, minon e Ruuhu Allah ɗum Allah hokki yimɓe gaɗooɓe ko o wi’i.”

33 Nde mawɓe ɓen nani non, ɓerɗe maɓɓe metti naa’ seɗɗa, ɓe ngiɗii ɓe mbara lilaaɓe ɓen.

34 Ammaa goɗɗo bi’eteeɗo Gamaaliya ummii darii caka Kawtal Mawɓe. Kanko o Faarisankeejo o moodibbo Attawra, yimɓe fuu e kokkamo mangu. O wi’i ɗum wurtina lilaaɓe ɓen yaasi carel seɗɗa.

35 Gaɗa ɓe mburtinaama, o wi’i kawtal ngal, “Onon bandiraaɓe am Israa’iilanko’en, ndeenee ko’e mooɗon dow ko ngiɗɗon waɗanki yimɓe ɓe’e.

36 Ko neeɓaayi goɗɗo bi’eteeɗo Tudas wangii. O hoccii hoore maako bo o mawɗo. Yimɓe ko waɗi 400 tokkimo. Too, o waraama, tokkunooɓemo fuu cankitake, walaa koo go’oto dariiɗo.

37 Gaɗa maako, Yahuuda Galilankeejo warii carel ko gomnati limata yimɓe, yimɓe ɗuɗɓe tokkiimo. Kanko maa o waraama, tokkuɓemo fuu cankitake.

38 Jooni, e mi wi’a’on, ngoɗɗitee yimɓe ɓe’e, aleeɓe. Ngam to nyumooji maɓɓe e kuugal maɓɓe ƴiwii to yimɓe, ɗum lallay.

39 Ammaa to ɗum ƴiwoyii to Allah, nden kam on mbaawataa sankutukiɗum. Paamee to’ kaɓdon e Allah!”

40 Mawɓe ɓen njaɓi ko o wi’i. Ɓe nodditi lilaaɓe ɓen, ɓe piyiɓe, ɓe mbi’iɓe to’ ɓe ɓeyda metuki dow inde Yeesu. Nden ɓe njoofiɓe.

41 Lilaaɓe ɓen mburtoyii nder Kawtal Mawɓe e welwelo ngam Allah mawniniiɓe haa ɓe kewtii semtineeki ngam Yeesu.

42 Koo ndeye nyalnde e ɓe nga’ajina Habaru Belɗum wi’uki Yeesu woni Almasiihu, e ɓe ekkitina nder Wuro Ceniingo e nder gure fuu.