Bulus Nder Gariiri Aafisa

1 Carel ko Afoolos woni gariiri Korinti, Bulus tokki laawol ƴiwrungol nder kocceeje, o yahi Aafisa. Ton o tawi woɓɓe tokkuɓe Yeesu.

2 O ƴamiɓe, o wi’i, “Koo on keɓii Ruuhu Allah nde ngartuɗon tokkuɓe Yeesu?”

Ɓe nootii, ɓe mbi’imo, “Min meeɗaayi nanuki habaru Ruuhu Allah.”

3 O wi’iɓe, “Iri ɗume baptisma ngaɗanaaɗon?”

Ɓe mbi’i, “Baptisma Yahaya.”

4 Bulus wi’i, “Yahaya waɗii baptisma tuubuki. E mo wi’a yimɓe kooloo goɗɗo garayɗo gaɗa maako, waato Yeesu.”

5 Nde ɓe nani non, ɓe ngaɗanaa baptisma nder inde Yeesu Joomiraawo.

6 Nde Bulus yowi juuɗe muuɗum dow maɓɓe, Ruuhu Allah jippoyii dow maɓɓe, ɓe meti nder ɗemɗe ɗe ɓe andaa, ɓe puɗɗi wa’ajinki.

7 Ɗuɗki maɓɓe waɗii yimɓe sappo e ɗiɗo.

8 Bulus waɗi lebbi tati e mo wa’ajinana Yahuudanko’en nder suudu do’aare e sembe maako fuu, kulol walaa. E mo medda e maɓɓe, e mo fooɗa hakkiilo maɓɓe haa o andiniɓe habaru Laamu Allah.

9 Ammaa nder maɓɓe e woodi ɓe ko’e jorɗe. Ɓe nganyi hoolaaki Yeesu, ɓe meti haala kalluka dow Laawol Yeesu yeeso yimɓe fuu. Ngam maajum Bulus sendiri e maɓɓe, o hocci tokkuɓe Yeesu. Koo ndeye nyalnde e mo ekkitina nder suudu jangirde Tiraanus.

10 O waɗi ka waɗuki non duuɓi ɗiɗi haa Yahuudanko’en e leƴƴi Aasiya fuu nani haala Joomiraawo.

Habaru Ɓiɓɓe Siiba

11 Allah waɗi kuuɗe kayɗiniiɗe mawɗe daga juuɗe Bulus ɗe ɗum meeɗaayi yi’uki.

12 Haa maa lefoy e kolte meemuɗe ɓandu maako fuu e njaaranee nyawɓe, e ɓe njamɗita, ginni maa mburtoo nder maɓɓe.

13 Too, e woodi woɓɓe Yahuudanko’en yiilotooɓe ngam wurtinanki ginnaaɓe ginni. Woɓɓe maɓɓe poondii huutirki inde Yeesu Joomiraawo, e ɓe mbi’a ginni ɗin, “Nder inde Yeesu mo Bulus wa’ajinta e min mbi’a’on mburtee!”

14 Ɓiɓɓe goɗɗo mawɗo ardiiɓe diina Yahuudanko’en bi’eteeɗo Siiba kamɓe njoweeɗiɗo e ngaɗa non.

15 Ammaa ginnol ngol wi’iɓe, “E mi andi Yeesu, e mi andi Bulus, ammaa onon, on ɓeye?”

16 Ginnaaɗo on yananiɓe, nawniɓe, jaaliiɓe haa ɓe mburtii wuro ngon, e ɓe ndogga ɓe ɓornaaki ɓe fuu ɓe nawnooɗe.

17 Habaru maajum sankitii nder Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en jooɗiiɓe nder gariiri Aafisa. Kulol nangiɓe, ɓe fuu. Inde Yeesu boo heɓii mawnineeki.

18 Yimɓe ɗuɗɓe gartuɓe tokkuɓe Yeesu ngari mbi’i e njayri fuu kuuɗe kalluɗe ɗe ɓe kuwunoo.

19 Darnooɓe ɗuɗɓe kawriti ɗereeji maɓɓe, ɓe nguliɗi yeeso yimɓe. Nde ɓe limi ceede maaji, ɗe njaarii ceede ajurfaari 50,000.

20 Non habaru Yeesu ɓeydi sankitoraaki koo toye.

Hawre Nder Gariiri Aafisa

21 Gaɗa fii ɗum ɗon fuu, Bulus suɓi tokka laawol leyɗe Makidooniya e Akaaya yaaki Urucaliima. O wi’i, “Gaɗa mi yahii ton, doole mi yaha gariiri Rooma maa.”

22 Sey o lili wallayɓemo ɗiɗo, Timooti e Erastus, ɓe njaha leydi Makidooniya. Kanko boo o waali balɗe nder leydi Aasiya.

23 E carel ngel hawre mawnde ummii nder Aafisa dow Laawol Joomiraawo ngol Bulus ekkitinta.

24 E woodi goɗɗo ba’illo ajurfaari bi’eteeɗo Dimitiiriyus. E mo waɗa cuuɗi pamari ɗi mawninki allah maɓɓe ɗi ajurfaari nanduɗi e cuuɗi gunkimaɓɓe debum bi’eteeɗum Artemis. Naa’ ceede seɗɗa o heɓantaɓe, kanko e ɓe o huudata.

25 Sey o hawriti ɓe o huudata ɓen e woɓɓe gaɗooɓe iri kuugal ngal, o wi’iɓe, “Bandiraaɓe am, on andi kuugal nga’al e waddana’en ceede ɗuɗɗe.

26 Kadimaa on nanii, on ngi’ii ko Bulus waɗata. E mo selna yimɓe ɗuɗɓe, naa’ ɗo’o nder gariiri Aafisa tan, ammaa haa nder leydi Aasiya fuu. E mo wi’aɓe allaaji ɗi yimɓe ngaɗi e juuɗe maɓɓe, naa’ ɗi goongaaji.

27 To en aldiimo non, yimɓe mbonnay inde kuugal meeɗen. Naa’ kanjum tan, ɗonmaa ɓe mbonnay inde suudu mawninki allah meeɗen Artemis mawɗo. Nden ɓe alay teddinkimo, kanko mo jooɗiiɓe leydi Aasiya e duuniyaaru ndu’u fuu mawninta.”

28 Nde ɓe nani non, ɓerɗe maɓɓe metti, ɓe ngulli, e ɓe mbi’a, “Artemis mo Aafisa kanko woni mawɗo!”

29 Hakkiilo yimɓe gariiri ndin fuu ummii, ɓe njahi ɓe nangi Gaayus e Aristarkus, yimɓe Makidooniya, jaadooɓe e Bulus. Ɓe ndasiɓe, ɓe njaariɓe njayri to yimɓe gariiri kawritata.

30 Bulus e yiɗi nattuki nder moɓtorde nden, ammaa tokkuɓe Yeesu kaɗimo.

31 Haa e woɓɓe nder mawɓe leydi Aasiya, higooɓe maako, lilonoyimo toriimo to’ o natta wigeere nden.

32 E carel ngel, hakkiilo hawrutuɓe fuu jiiɓake. Koo moye e ka wi’ata, ngam ɗuɗɓe nder maɓɓe andaa ko hawritiɓe.

33 Yahuudanko’en ngartiri Alijanda metoowo ngam maɓɓe. Woɓɓe nder hawrutuɓe ɓen mbi’imo o meta. Sey Alijanda ƴefti jungo ngam ɓe nde”ita o metanaɓe.

34 Ammaa nde ɓe anditi o Yahuudankeejo, ɓe ngaɗi awaaji ɗiɗi e ɓe mbi’a e sembe, “Artemis mo Aafisa kanko woni mawɗo!”

35 Ammaa nde bindoowo gariiri ndin de”itiniɓe, o wi’iɓe, “Onon Aafisanko’en, koo moye e andi ɗo’o Aafisa woni to ɗum reenata suudu mawninki Artemis mawɗo e hayre maako janoynde daga dow.

36 Walaa baawayɗo yeddukiɗum. Ngam non e haani pukkinon ɓerɗe mooɗon, paamee e ko ngaɗoton.

37 Yimɓe ɓe ngadduɗon ɗo’o ɓe ngujjaayi koo ɗume nder suudu do’aare, ɓe kuɗaayi allah meeɗen.

38 To Dimitiiriyus e ɓe o huudata e ngiɗi wullaaki goɗɗo, suudu kiita e maɓɓitii, e woodi gaɗooɓe kiita, sey ɓe ngulloyoo ton!

39 To boo e woodi goɗɗum ko ngiɗɗon ɓurɗum non, sey njaaronɗum to mawɓe gariiri ɗum mo”inee.

40 Hande en nder caɗɗum, ɗum wullorto’en umminki hakkiilo. Walaa boo ko keɓeten mbi’en dow hawre ummiinde hande. En mbaawataa kokken ceyda geetum umminɗum hawre nden.”

41 Nde o wi’i non, o wi’i yimɓe ɓen cankitoo.