Timooti Tokkii Bulus e Siila

1 Bulus yahi gariiri Darbe e gariiri Listira. To Listira boo e woodi goɗɗo kooliiɗo Yeesu bi’eteeɗo Timooti. Maduujo maako no Yahuudankeejo tokkuɗo Yeesu, nyaako maako boo no Helenankeejo.

2 Tokkuɓe Yeesu wonɓe Listira e Ikooniya e meta haala mboɗka dow Timooti.

3 Bulus e yiɗi yaaduki e maako, ngam maajum o naadimo; ngam Yahuudanko’en wonɓe bigeeje ɗen fuu e andi nyaako Timooti no Helenankeejo.

4 Gariije to ɓe njaali fuu, e ɓe mbi’a tokkuɓe Yeesu ko lilaaɓe e mawɓe wonɓe Urucaliima ndarni ngam ɓe tokkaɗum.

5 Non tokkuɓe Yeesu ɓeydi sembe nder hoolaaki Yeesu, e ɓe ɓeyda ɗuuɗuki koo ndeye nyalnde.

Wahayu Bulus Dow Neɗɗo Makidooniya

6 Ruuhu Allah haɗiɓe wa’ajinki Wolde Allah nder leydi Aasiya, ngam non ɓe ndilli leyɗe Firiijiya e Galaatiya.

7 Nde ɓe ngari keerol leydi Miisiya, ɓe ngiɗii yaaki leydi Bitiiniya, ammaa Ruuhu Yeesu, waato Ruuhu Allah, jaɓaayi.

8 Ngam maajum, ɓe tokkiri nder leydi Miisiya, ɓe njahi gariiri bi’eteendi Tooruwas.

9 Nder jemmaare nden Bulus hoyɗi. O yi’ii neɗɗo Makidooniya e darii e toroomo e wi’a, “Woroy Makidooniya, mballaamin!”

10 Nde Bulus hoyɗi koyɗol ngol, ɗon e ɗon min ndarwi yaaki Makidooniya, ngam min anditii Allah noddiimin min nga’ajinanaɓe Habaru Belɗum kamɓe maa.

Bulus Nder Gariiri Filibi

11 Min natti komiwal e Tooruwas, min njahi haa Samutarkiya. Nde fini min njahi Niyaafolis.

12 Daga ɗon min njahi Filibi, gariiri mawndinder leydi Makidooniya ngondi ley laamu Roomanko’en. Min mbaali balɗe ton.

13 Nyalnde Siwtaare, min mburtii gariiri ndin min njahi regorde caangol, ngam e min kammii e woodi wigeere to Yahuudanko’en ngaɗata do’aare ton. Ton min tawi rewɓe e kawriti. Min njooɗii, e min medda e maɓɓe.

14 Nder maɓɓe e woodi goɗɗo debbo bi’eteeɗo Liidiya, ƴiwoyɗo gariiri Tayaatira kuloowo Allah. E mo soora kolte boɗeeje ɗe ceede. Joomiraawo maɓɓiti ɓernde maako o hettindanii ko Bulus wi’ata.

15 Gaɗa kanko e wuro maako fuu ɓe ngaɗanaama baptisma, sey o toriimin, o wi’i, “To on jaɓii mi kooliiɗo Joomiraawo e goonga, ngaree njooɗooɗon to wuro am.” O estimin min njippoo to maako, sey min njippii.

Bulus e Siila Nder Suudu Cural

16 Wonde nyalnde e min njaha to ɗum waɗata do’aare, sey min kawri e goɗɗo korɗo. Korɗo on o darnoowo, e mo heɓana jeyɓemo ceede ɗuɗɗe e kuugal maako ngal rarnuki.

17 Sey o waɗi ka tokkukimin, minon e Bulus, e mo wulla, e mo wi’a, “Yimɓe ɓe’e ɓe kuwanooɓe Allah Mawɗo! E ɓe andina’on laawol kisndam.”

18 O waɗi balɗe ɗuɗɗe e mo waɗa non haa Bulus ɓerni, yeeƴiimo, wi’i ginnol ngol, “Nder inde Yeesu Almasiihu, e mi wi’imaa wurta nder maako!” Ɗon e ɗon ginnol ngol wurtiimo.

19 Nde joomiraaɓe maako ngi’i laawol heɓuki ceede maɓɓe to korɗo on darake, ɓe nangi Bulus e Siila, ɓe ndasiɓe ɓe njaariiɓe luumo, ton to mawɓe gariiri.

20 Ɓe njaariɓe yeeso mawɓe gariiri ndin, ɓe mbi’i, “Ɓe’e yimɓe ɗiɗo ɓe Yahuudanko’en, e ɓe ummina hakkiilo yimɓe gariiri meeɗen naa’ seɗɗa.

21 E ɓe ekkitina ndonuuji ɗi haanaa njaɓen koo tokken, ngam enen en Roomanko’en.”

22 Yimɓe ɗuɗɓe kawriti dow maɓɓe.

Mawɓe gariiri ngaɗi ɗum ɓortiɓe ɗum fiyiɓe.

23 Gaɗa ɓe piyaama piiɗe kalluɗe, ɓe maɓɓaa nder suudu cural. Mawɓe ɓen mbi’i deenoowo suudu cural reenaɓe boɗɗum.

24 Kanko boo, nde o nani non, o nattiniɓe nder suudu cural cakaaru, o haɓɓi koyɗe maɓɓe hakkunde leɗɗe ɗiɗi mawɗe.

25 Caka jemma, Bulus e Siila e ɓe ngaɗa do’aare e ɓe manta Allah e gimi. Nangaaɓe horiiɓe e kettindanii ko ɓe mbi’ata.

26 Ɗon e ɗon leydi dimbii dimbaaki mawki, haa fuɗɗoode suudu cural ndun dimbii. Dammuɗe ɗen fuu maɓɓitii, ɓoggi njamndi ɗi ɗum haɓɓiri wonɓe nder suudu cural ndun fuu taƴi.

27 Nde deenoowo suudu cural on huylii, o yi’i dammuɗe ɗen fuu e maɓɓitii, o kammi maɓɓaaɓe fuu ndoggii. Ngam maajum o sorti kaafahi ngam o wara hoore maako.

28 Sey Bulus noddi e sembe, wi’i, “Taa’ waru hoore maaɗa. Min fuu e min ɗon!”

29 Deenoowo on wi’i hokkee fitilaaru, o doggi o natti to Bulus e Siila ngoni, o diccii yeeso maɓɓe, e mo diwna ngam kulol.

30 Nden o wurtiniɓe, o wi’iɓe, “Moodiɓɓe, ko ngaɗaymi mi hisa?”

31 Ɓe nootii ɓe mbi’i, “Hoola Yeesu Joomiraawo, an e wuro maaɗa fuu, on kisay.”

32 Ɓe metanimo Wolde Joomiraawo, kanko e wuro maako fuu.

33 Nder jemmaare nden, o wurtiniɓe, o lootaniɓe nawnooɗe. E ngel ɗon carel o waɗanaa baptisma, kanko e wuro maako fuu.

34 Nden o yaari Bulus e Siila wuro maako, o hokkiɓe nyamndu. Kanko e wuro maako fuu ɓe nani belɗum ngam ɓe ngartii kooliiɓe Allah.

35 Nde weeti, mawɓe gariiri ndin liloyi taadiiɓe mbi’a deenoowo on o yoofa Bulus e Siila ndilla.

36 Sey deenoowo on wi’i Bulus, “Mawɓe liloyii mbi’i ɗum yoofa’on. Ngam non mburtee jooni, njahon jam.”

37 Ammaa Bulus wi’imo, “Ɓe ngaɗii ɗum fiyiimin yeeso yimɓe daga min ngaɗanaaka kiita, ɓe maɓɓiimin nder suudu cural. Minon boo, min Roomanko’en. Nden jooni ɓe mburtinamin e suuɗe? Ɗum waɗataako sam! Doole kamɓe e ko’e maɓɓe, ɓe ngara ɗo’o ɓe mburtinamin!”

38 Sey taadiiɓe ɓen njahi ɗiiwitani mawɓe gariiri haala kan. Nde ɓe nani Bulus e Siila ɓe Roomanko’en, ɓe kuli.

39 Ɓe njahi ɓe tuubaniɓe, ɓe mburtiniɓe suudu cural ndun. Ɓe toriiɓe ɓe mburtoo gariiri maɓɓe.

40 Nde Bulus e Siila mburtii suudu cural ndun, ɓe natti wuro Liidiya. Ɓe ngiidi e tokkuɓe Yeesu, ɓe cembiɗini ɓerɗe maɓɓe. Gaɗa maajum ɓe ndilli.