Biiturus e Koneeliyus

1 E woodi goɗɗo neɗɗo bi’eteeɗo Koneeliyus gonɗo gariiri Kaysaariya. O mawɗo nder kawtal sooji’en bi’eteengal ngal Itaaliya.

2 O kuloowo Allah, kanko e wuro maako fuu. E mo walla Yahuudanko’en ɓe ngalanaa naa’ seɗɗa, e mo toroo Allah koo ngele carel.

3 Wonde nyalnde haade njamndi tati ndi nyalawma o yi’i wahayu. Nder wahayu ɗum o yi’i malaa’ikaajo burtaniiɗomo e njayri, wi’imo, “Koneeliyus!”

4 O raari malaa’ikaajo on nder kulol, o wi’imo, “Na’am, Mawɗo?”

Malaa’ikaajo on wi’imo, “Allah nanii do’aaje maaɗa o yi’ii ko kokkataa ɓe ngalanaa.

5 Jooni lilu woɓɓe njaha gariiri Joffa ɓe noddoya goɗɗo bi’eteeɗo Siiman Biiturus.

6 E mo ɗon jooɗii e wuro Siiman piyoowo lare mo wuro muuɗum woni haade maayo.”

7 Nde malaa’ikaajo on dilli, Koneeliyus noddi kuwanooɓemo ɗiɗo e soojiijo go’oto kuloowo Allah gonɗo ley maako.

8 O ɗiiwitaniɓe ko malaa’ikaajo wi’imo fuu, o liliɓe ɓe njaha gariiri Joffa.

9 Nde fini e ɓe dow laawol, caka nyalawma e ɓe haade gariiri Joffa, e carel ngel Biiturus ƴenti dow suudu ngam waɗuki do’aare.

10 Sey weelo nangimo, o wi’i ɗum defanamo nyamndu. E ɗum nder siryanaakimo nyamndu, sey o yi’i wahayu.

11 O yi’i dow e maɓɓitii, goɗɗum nanduɗum e wudere mawnde e ɗum jippiniroyee guttulli maajum nayi.

12 Nder maajum boo e woodi marle feere‑feere ɗe koyɗe nayi, e dasotooɗe, e colli.

13 Sey o nani wonde hononde e wi’amo, “Biiturus, umma, nangu, kirsaa, nyaamaa!”

14 Ammaa Biiturus nootii wi’i, “Aa’a, Joomiraawo! Mi meeɗaayi nyaamuki ko harminii koo ko laaɓaayi.”

15 Hononde nden ɓeydi wi’ukimo, “Taa’ harmin ko Allah laaɓini.”

16 Ɗum waɗi non nde tati. Nden ko o yi’i ɗum so”aa yaaki dow.

17 Biiturus e nder nyumuki dow ma’ana wahayu ɗum o yi’i. E carel ngel, worɓe ɓe Koneeliyus liloyi e ngeyna wuro Siiman. Ɓe ngari, ɓe ndarii e dammugal.

18 Ɓe cilminii, ɓe ƴami, ɓe mbi’i koo ɗo’o Siiman bi’eteeɗo Biiturus woni.

19 Biiturus e nder nyumuki dow ko o yi’i, sey Ruuhu Allah wi’imo, “Raa yimɓe tato e ɗaɓɓutumaa.

20 Umma jippa, njaadaa e maɓɓe. Taa’ hulu, ngam min liloyiɓe.”

21 Biiturus jippii, wi’i liloyaaɓe ɓen, “Min woni mo ɗaɓɓitoton. Ɗume waddi’on?”

22 Ɓe mbi’imo, “Koneeliyus mawɗo sooji’en liloyimin. O aadiliijo, kuloowo Allah, mo lenyol Yahuudanko’en fuu manata. Malaa’ikaajo ceniiɗo wanganiimo wi’iimo o noddumaa ngaraa wuro maako, ngam o nana ko mbi’ataamo.”

23 Sey Biiturus jaɓɓiiɓe, hokkiɓe to ɓe mbaalata nder wuro ngon.

Nde fini, o ummii o dillidi e maɓɓe. Woɓɓe nder tokkuɓe Yeesu wonɓe Joffa tokkiɓe.

24 Nde finti ɓe njottii gariiri Kaysaariya. Nden maa Koneeliyus e kammoo garol maɓɓe, o hawriti bandiraaɓe maako e higooɓe maako e ɓe keɗiiɓe.

25 E nattuki Biiturus wuro ngon, Koneeliyus jaɓɓiimo, diccii yeeso maako mawninimo.

26 Ammaa Biiturus umminimo, wi’i, “Umma. Min mi neɗɗo tan.”

27 Biiturus e medda e maako, haa ɓe natti nder wuro, ɓe tawi yimɓe ɗuɗɓe e kawriti.

28 Sey Biiturus wi’iɓe, “Onon e ko’e mooɗon on andi diina amin haɗii Yahuudankeejo hawtuki hoore e goɗɗo naa’ Yahuudankeejo koo nattuki wuro maako. Ammaa Allah holliiyam to’ mi wi’a koo moye no karminiiɗo koo laaɓaa.

29 Ngam non nde lilonoyɗonyam, mi warii mi salaaki. Jooni e mi yiɗi nanuki ko noddanɗonyam.”

30 Sey Koneeliyus wi’imo, “Balɗe nayi ƴaɓɓiiɗe e mi waɗa do’aare nder wuro am njamndi tati bo jooni. Sey raa, neɗɗo mo kolte ɗelkitotooɗe warii, o darii yeeso am.

31 O wi’iyam, ‘Koneeliyus, Allah nanii do’aaje maaɗa o jaɓii sadakaaji maaɗa.

32 Lilu goɗɗo gariiri Joffa, noddaa goɗɗo bi’eteeɗo Siiman Biiturus gonɗo wuro goɗɗo piyoowo lare bi’eteeɗo Siiman, mo wuro muuɗum woni haade maayo.’

33 Ɗon e ɗon lilmi to maaɗa. Mi nanii belɗum garol maaɗa. Jooni min fuu e min ɗo’o yeeso Allah ngam min nana ko Joomiraawo wi’imaa mbi’aamin fuu.”

Meto Biiturus

34 Nden Biiturus fuɗɗi metankiɓe wi’i, “Jooni goonga e mi andi Allah hollataa feerootirol hakkunde yimɓe.

35 To goɗɗo huliimo, huwii ko wooɗi, Allah jaɓaymo koo ɗum iri ngole lenyol.

36 On andi habaru ɗum Allah lildoyi Israa’iilanko’en. Kanjum woni ɓe nga’ajina Habaru Belɗum, ɗum jam keɓaaɗum barka Yeesu Almasiihu. Kanko woni Joomiraawo yimɓe fuu.

37 On andi no habaru ɗum sankitorii koo toye nder leydi Yahuudiya. Ɗum fuɗɗii daga leydi Galiili gaɗa Yahaya waɗii wa’aju dow baptisma.

38 On andi no Allah suɓiri Yeesu Najarankeejo, e no o hokkirimo bawɗe Ruuhu maako. On andi no Yeesu yiilorii nder gariije fuu e mo huwa kuuɗe boɗɗe, e mo yamɗitina ɓe Ceyɗan torrata fuu ngam Allah e wondi e maako.

39 Minon min ceydu’en ko o huwi nder leydi Yahuudiya e nder gariiri Urucaliima fuu. Ɓe ɓilimo dow gaafaangal, ɓe mbarimo,

40 ammaa Allah umminimo daga mayde nyalnde tatawre, wanginimo nder yimɓe.

41 O wanganaayi yimɓe fuu, ammaa o wanganiimin minon ceydu’en ɓe Allah arti suɓuki. Minon ngoni nyamnduɓe e maako njardi e maako gaɗa o ummake daga mayde.

42 O wi’imin min nga’ajinana yimɓe, min tabbitinanaɓe Yeesu woni mo Allah wartiri kiitotooɗo mayɓe e ɓe yonki.

43 Annabo’en fuu metii dow maako ɓe mbi’ii kooliiɗomo fuu heɓay yaafaneeki hakke muuɗum barka inde maako.”

Yimɓe Naa’ Yahuudanko’en Keɓii Ruuhu Allah

44 Biiturus e nder metankiɓe, sey Ruuhu Allah jippii dow nanooɓemo fuu.

45 Yahuudanko’en kooliiɓe Yeesu garduɓe e Biiturus kayɗinii nde ɓe ngi’i no Allah hokkiri yimɓe naa’ Yahuudanko’en Ruuhu muuɗum,

46 ngam ɓe nanii yimɓe ɓen e metira ɗemɗe ɗe ɓe andaa, e ngetta Allah. Sey Biiturus wi’i,

47 “Yimɓe ɓe’e keɓii Ruuhu Allah no keɓirɗenɗum. Ɗume haɗata ɓe ngaɗanee baptisma?”

48 Ngam non o waɗi ɓe ngaɗanee baptisma nder inde Yeesu Almasiihu. Gaɗa maajum, ɓe toriimo o jooɗoo to maɓɓe balɗe seɗɗa.